Versa Climber - kiipeilykone

En ole koskaan ollut järin innostunut aerobisista laitteista, tai nähnyt niiden käyttöä kovin tarpaalliseksi. Saman homman voi hoitaa ilman laitteitakin, vallan hyvin.  Laitteilla hinaaminen on aina  tuntunut  myös tylsältä ja jotenkin "munattomalta" helppoheikin touhulta. 

Sitten törmäsin Versa Climberiin, ja nyt ei auta muu kun muuttaa mieltään. En tiedä mikä sana olisi paras kavaamaan sitä tunnetta ja tehokkuutta jonka laitteella saa......se on yksinkertaisuudessaan nerokkaan loistava kapistus !  

Nyt myös ymmärrän miksi yrityksellä on niin paljon MMA ottelijoita mannekiineina. Kiipeämisessä on tedellista taistelun henkeä ja tunnetta. Kun sitä käyttää ei jää hetkeksikään epäseiväksi että koko kroppa tekee kovaa työtä.  Sekä vetävät että työntävät lihaksent työskentelevät vuorotahtiin, mutta tekotapaa muuttamalla rasitusta voidaan myös kohdentaa toisella tapaa. Vastusta voi säätää mielen mukaan, ja koneen ohjelmista löytyy kisakumppania koviin vetoihin. 

En olisi voinut kuvitella että innostun näin paljon jostain laitteesta, mutta tätä kapistusta ilman ei selvästikkään voi enää elää :-) .  

Luppuviimein ei ole väliä mikä väline on kunhan se palvelee tarvetta, ja Versa Climber palvelee aerobisen ja anaerobisen kunnon kehitystä niin opitimaalisesti kun yksi liike ja laite vaan voi.  Kuulilla, renkailla, vetokumeilla ym. on hauska treenata, mutta aikansa niitä käyttäneenä on ilo löytää jotain uutta.  Kunhan saan käden kuntoon niin pääsen runttamaan keuhkot pihalle...:-) 

Painoliivit - monessa mukana -

Muutama viikko sitten  yksi asiakas kysyi : olisiko laihduttamisen kannalta mitää järkeää käyttää painoliiviä aamusta iltaan ?.....ja onko aiheesta tehty mitään tieteellistä tutkimusta.

Sanoin etten osaa sanoa tuosta tieteellisestä puolesta, mutta kytännössä asiaa on testattu monen otteeseen ja se tuntuu toimivan, joten tieteellisellä näytöllä ei liene tässä yhteydessä paljonkaan merkitystä. 

Eräs tuttavani  kertoi heittävänsä 10kg liivin päälle heti aamutuimaan ja käyttävänsä sitä koko päivän rakennustöissä. Fyysistä työtä tehdessä homma toimii hyvin, ja energiaa kuluu enemmän kun normaalisti. 

 " Konttoristin" kannattaa  jättää liivikokeilut lenkkipolulle, koska istumatyötä tehdessä lisäpaino koituu ainoastaan selän ongelmaksi.  Olen  myös itse kokeillut pidempiaikaista liivin käyttöä ja huomannut  2-4 tunnin päivittäisellä käytöllä saa  mukavia tuloksia....kunhan ei makaa samaan aikaan sohvalla :-).

Muistuu vielä mieleen sellainenkin että 30 vuotta sitten, aloittaessani karaten, treeneissä kävi vanhempi "setä" joka laittoin painoliivin aina puvun alle.

Loppuviimein en tiedä kuinka mukavaa tai mielekästä painoliiviä on käyttää aamusta iltaan....joten tätäkin hommaa on tehtävä omien mieltymysten ja mahdollisuuksien  mukaan

Oman kokemukseni mukaan olen taipuvainen uskomaan siihen että liivit sopivat parhaiten lisäpainoiksi kävelylenkeille, kyykkyihin, vetoihin ja punnerruksiin. Mielestäni parhaita tapoja nauttia luonnosta ja raittiista ulko ilmasta on heittää selkään "täyspakkaus"

 ( Compact painoliivi täytenä = 30kg ), ottaa sauvat käteen ja lähteä mäkiseen maastoon. Näin kovakuntoinenkin saa sauvakävelystä kaiken ilon irti. 

Jos ei ole ennen kävellyt lisäpainojen kanssa on hyvä aloittaa 8-10kg lisäpainoilla, ja kuulostella miltä 60-90 min lenkin jälkeen tuntuu. Seuraavilla kerroilla painoa vai lisätä omien tuntumesten mukaan aina 30kg saakka.   

Toinen,  tappavampi ja lyhytkestoisempi, tapa on tehdä intervalliharjoituksia  mäessä tai rappusissa.....

 

Karin ohjelma

Kari Parviaisen ohjelmakokonaisuus on viimein valmis - kuvatkin on otettu. Kehitystä voi seurata harjoittelu.net  uusilta verkkosivuilta joulukuusta alusta  lähtien.  

Keho = yksi lihas

Sain tänään jälleen hyvän muistutuksen siitä miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Välillä kuvittelin että koska vasen käteni toimii moiteetomasti voin käyttää sitä rajoituksetta  -viis siitä että oikeassa olkäpäässä on viisi reikää -.  

Samalla nöyryys laskeutui myös mitä vaativattomimmassa muodossaan - yksinkertainen hiiren käyttö aiheutti polttavan tunteen koko hartiassa ja epäkäs-lihaksessa, ulottuen rintarangan keskiosiin asti-.  Lihaspumpista ei ole tietoakaan mutta silti tuntuu että lihakset ovat täysin hapoilla...nörttitreeniä :-) 

En voi sano että loukkaantumiset ja vammat ovat lahjoja, mutta niistä voi kuitenkin oppia paljon.

On eri tietää jotain teoriassa ja tuntea / kokea sama käytännössä. Nyt, pitkästä aikaan, sai jälleen "nautiskella" siitä  miten ajatukset ja teoriat muuttuvat lihaksi. Miten kaikki on yhteydessä kaikken. Miten rannetta voi välillä särkeä julmetusti vaikka hartia on operoitu ? Miksi käden puristusvoima on huomattavasti heikentynyt vaikka anatomisesti ajateltuna sen ei pitäisi olla ? Käden puristusvoima ei tule vain kädestä vaan hermostollisen ärsykkeen kautta koko kropasta. Vaikka olen  opettanut  tätä samaa asiaa seminaareissa jo vuosien ajan  tunsin sen nyt ensimmäistä kertaa "loistavasti" käytännössä.

Mekanismit, lihasten, jänteiden, sidekudosten ja hermotuksen väliset yhteydet ovat vasta paljastamassa meille kokonaisvaltaista tomintaansa, vaikka paljon jo teidetäänkin.  Voima varstoituu koko funktionaaliseen rakenteeseen (  ja sen osiin ) ja purkautuu hermostollisen hallinnan kautta. Ehkä tämä on juuri se suurin oivallus, ilman detaleja. Kehon ja mielen toiminnalisten yhteyksien selvittämisessä riittää alan ammatilaisille milenkiintosita työtä vielä vuosiksi.

Mielestäni on kuitenin mukavaa että jokainen meistä voi ilman tieteellisiä kokeitakin tehdä elävän elämän havaintoja.

Milenkiintosita on myös että koska jokainen meistä on oma yksilollinen pakkausensa, biokemiallinen ja mekaaninen "laitos",  yksilöllisiä eroja löytyy aina. En siis usko siihen että kaikista asioita pitäisi aina odottaa virallisesti hyväksyttyä kantaa tai havaintoa. Jos oma keho toteaa jonkin hyväksi ja toimivaksi on silkkaa hulluutta olla uskomatta siihen. Virallisia todistuksia odotellessa voi kulua vuosikymmeniä ( toisaalta pitäisi oppia myös kuuntelemaan kehoaan ja sen viestejä, mikä ei ole aina niin helppoa tai yksiselitteistä ). 

Siinä sitä sitten istutaan ja harmitellaan elämä ahiajoa ja sitä, että tämä hyvätä tuntuva harjoittelutapa tai deetti jäi pois koska se ei saanut aikanaan hyväksyntää...no nyt alkaa jo rönsyilemään :-)

 

Selvää ainakin on että yleisessa ajattelussa korostetan liiaksi vain päätyötä tekevien lihasten toimintaa. Aivan liikaa käytetään myös ns. eristäviä liikkeitä. Hyvänä esimerkkinä jalanojennukset ja koukistuksest koneissa, jotka eivät palvele mitään todellista funktiota.

Toisaalta taas kuvetallan että tekemällä vain perusliikkeitä kaikki muu hoituu itsestään.

Ehkä voisikin sano, että mitä yksipuolisemmin ja/tai erityneemmin treenaamme sitä tyhmemmäksi opetemme kehomme. Paatosta näyttää tänään riittävän....- onneksi lapset huutavat ja on pakko lopettaa... 

IKUL:n tasokoulutukset

Giryan hailutajat saivat viikonloppuna  jälleen "kyytiä"  Vasiljis Ginkon valmentajakoulutuksessa.

Nyt kahvakuulaharjoittelu. ry:ssä ( ja harjoittelu.netissä ) on KUUSI  valmentajaa, jotka ovat suorittaneet  jo 2 tason lisenssikokeen  hyväksytysti, ja 3 ykköstason valmentrajaa. Lisäksi kaikilla ohjaajilla on Compact girya-ohjaaja tutkinto.

Edelliset koulutuskset täydentävät aika mukavasti toisaan ja antavat  hyvät eväät jatkoa ajatellen.

Leikkaus taisi onnisuta...

Ainakin tähän mennessa näyttää siltä että leikkaus onnistui hyvin, ja ilman AC niveltä voi elää :-)

Pienenä miinuksena löydettiin rustovaurio, jolle ei voi  tehdä mitään. Treenaamista pitää vaan oppia soveltamaan omien rajoitusten mukaan. Toipuminen kestää aikansa mutta "jo" kesällä pitäis päästä treenin suhteen tositoimiin....no onnex jalat ja toinen käsi toimii :-)